Highlands, Aberdeenshire, Edinburgh & Loch Ness

Olen tässä viime viikkojen aikana kerinnyt niin monelle minireissulle, että päätin tehdä niistä kaikista yhden postauksen. Miulla oli heinäkuun puolivälissä vieraita Suomesta ja heidän kanssaan kävimme Aberdeenissa kiertelyn ohella useammassa paikassa, minkä lisäksi kävin tekemässä pari reissua myös yksin.

Ensimmäisenä suuntasimme vieraideni kanssa Crathien kylään tarkoituksenamme katsastaa Royal Lochnagarin viskitislaamo ja Balmoralin linna, eli kuningattaren Skotlannin-kesäasumus. Crathieen pääsi helposti bussilla ja koska paikka sijaitsi Skotlannin ylämaalla (= highlands), oli parin tunnin matka jo itsessään kiinnostava maiseman vaihtuessa kaupunkiseudusta metsäiseksi ja vuoristoiseksi. Perillä kävimme suht pikaisesti kiertelemässä linnassa ja sen tiluksilla, jonne kuljettiin ikivanhan metsän reunustamaa tietä. Balmoralin linna itsessään oli todella vaikuttava näky, minkä lisäksi sen puutarhassa ja kasvihuoneissa olisi varmasti viihtynyt pitempäänkin. Meillä oli kuitenkin tislaamokierros varattuna, joten suuntasimme seuraavaksi Royal Lochnagariin. Olen kerran elämässäni käynyt rommitislaamokierroksella, joten konsepti oli tuttu, mutta viski itsessään ei niinkään (olen aina pitänyt sitä vähän liian vahvan makuisena). Oppaamme myhäili kertoessaan, että ihmiset, jotka eivät pidä viskistä eivät vain ole löytäneet itselleen sopivaa. Ja toden totta, ensimmäinen viski mitä testasimme oli todella hyvää ja sitä lähti myös meille kotiin mukaan.

On se hieno!

Seuraavana päivänä oli vuorossa seuraava viskitislaamokierros (matkakumppanini olivat siis viskifaneja, mikäli se ei vielä tullut ilmi) Glen Gariochin tislaamossa Aberdeenshiressa, Oldmeldrumin kylässä. Köröttelimme kohteeseen taas kerran bussilla ja ihmettelimme tällä kertaa ympärillä aukeavaa maaseutumaisemaa. Oldmeldrum oli sievä pieni kylä, jonka keskustasta oli lyhyt kävelymatka tislaamolle. Tämäkin tislaamokierros oli oikein hyvä, tosin testaamamme viskit olivat vähän eilistä savuisempaa sorttia. Tykästyin itse kylläkin yhteen niistä, joka oli sattumalta näistä vaihtoehdoista kallein. :D

Vieraideni lähtiessä saattelin heidät Edinburghiin, jossa he lähtivät lentoasemalle ja mie jäin päiväksi kiertelemään kaupunkiin. Tosi moni työkaveri oli suositellut Edinburghissa käymistä, joten lähdin innoissani kävelemään ympäriinsä. Kaupunki oli todella paljon Aberdeenia isompi ja näin heinäkuussa täynnä turisteja, mutta se ei menoa kuitenkaan haitannut. Kävin ensimmäisenä paikassa, jonka olin sattumalta bongannut TripAdvisorista ja jota odotin ehkä eniten koko päivässä, nimittäin Surgeons' Hallin museoissa, joihin kuuluivat kirurgian historian sekä patologian museot. Käytännössä siis museoissa esiteltiin entisaikaisia kirurgisia välineitä ja toimenpiteitä sekä osasia ihmisistä, eli näytillä saattoi olla esimerkiksi sydän jonka aortassa oli iso aneurysma tai sääri jonka luussa oli kasvain. Ei siis varmasti ihan kaikille tämä paikka, mutta koska olen itse todella kiinnostunut anatomiasta ja elimistön mekanismeista, oli museo itselleni huippukiinnostavaa nähtävää ja vietinkin siellä ihmeissäni melkein pari tuntia. Museo oli myös todella hyvin koottu ja informatiivinen, ja esimerkiksi valokuvaus oli kaikkialla kiellettyä näytteiden luovuttajien kunnioittamiseksi.

Loppupäivä Edinburghissa sujui pitkälti nähtävyyksien katselun merkeissä. Kävin kävelemässä Greyfriars Kirkyardilla eli hautausmaalla, jossa J.K. Rowling tiettävästi oli poiminut hautakivistä nimiä Harry Potterehin. En kylläkään itse onnistunut niitä tällä kertaa löytämään. Kävelyretken jälkeen hiukan huono kenkävalintani alkoi muistuttaa itsestään ja päätinkin hypätä turistibussiin, joka ajeli tunnin lenkin ympäri kaupungin parhaita nähtävyyksiä. Hienoimpia olivat mielestäni vanhan kaupungin eri kohteet sekä Holyrood Park eli puisto, joka yhtäkkiä tuli näkyviin talojen keskeltä. Puistossa oli valtava vuori nimeltään Arthur's Seat, jonka päälle pääsi myös halutessaan patikoimaan. Harmi, ettei itselläni ollut nyt enempää aikaa, muuten olisin varmasti sinne kiivennyt. Kiertoajelun jälkeen käppäilin vielä katsomaan tarkemmin Edinburghin linnaa, joka oli vaikuttava näky hirmuisen korkean kallion päällä ihan kaupungin keskustassa. Ennen kotiinlähtöä kävin vielä tilaamassa kokeilumielessä haggista katukojusta sen edessä olleen jonon houkuttelemana, sillä onhan sitä nyt Skotlannissa ollessaan testattava. Haggis on siis mm. sisäelimistä, sipulista ja viljasta tehty perinneruoka, joka ei kuitenkaan itse asiassa maistunut mitenkään vahvalta vaan pikemminkin miedolta lihalta. Söinkin sitä varsin tyytyväisenä kivimuurilla istuskellen.

Jätskitaukopaikka.

Grassmarket vanhassa kaupungissa.

Arthur's Seat Holyrood Parkissa.

Haggista!

Edinburghin linna.

Parin päivän kuluttua tein vielä vaihdon viimeisen reissun, joka suuntautui Loch Nessille. Olin jo alusta alkaen suunnitellut meneväni sen katsomaan, sillä sinne pääsi aika hyvin päiväksi Aberdeenista käsin. Reissasin ensin aamulla Invernessiin, jossa ehdin hiukan katsella keskustan meininkiä ja juoda kahvit ennen kuin hyppäsin turistibussiin, jonka kyydissä näki mukavasti kaupunkia ennen kuin se pysähtyi sopivasti pysäkille, joka oli myös varaamani Loch Ness -risteilyn lähtöpaikka. Risteily tapahtui katamaraanityyppisellä laivalla, joka kulki ensin Kaledonian kanavaa pitkin ja saapui sitten Loch Nessille. Meille sattui hieno ja aurinkoinen sää ja opas laivalla kertoikin, että järvi on harvoin näin tyyni. Hän kertoili välillä kuhunkin matkan etappiin liittyvää historiaa sekä tietenkin myös Loch Nessin hirviöstä. Nessie ei tullut näyttäytymään tällä reissulla bongausyrityksistä huolimatta.

Risteilyyn kuului parin tunnin pysähdys järven rannalla olevaan Urquhartin rauniolinnaan, jossa kävin kiertelemässä. Paikka oli aivan täynnä turisteja ja oli todella kuuma, mutta maisemat olivat hienoja ja linnan historia kiinnostavaa. Sitten laiva tulikin taas hakemaan meitä paluumatkalle, minkä jälkeen ajelin turistibussilla Invernessin keskustaan ja sieltä takaisin Aberdeeniin.

Saavumma Loch Nessille.

Urquhartin linnakin oli hieno.

Nämä olivatkin hyvin todennäköisesti viimeiset reissut vaihdossani. Epäilemättä monia muitakin paikkoja vielä olisi koluttavaksi, mutta valitettavasti aika ja rahat eivät riitä kaikkeen. Skotlanti on kuitenkin näyttäytynyt paikkana, jossa olisi viikkotolkulla nähtävää, joten tänne on varmaan ihan pakko palata jossain vaiheessa.