Intensive Care Unit

Jes, ensimmäinen työviikko takana ICU:ssa. Tai oikeastaan jo seuraava viikko alkamassa, sillä olen vasta nyt kunnolla palautunut neljästä yövuorosta. ICU:ssa tehdään 12 tunnin vuoroja noin kello kahdeksasta kahdeksaan joko päivä- tai yövuorona, joten työpäiville tulee aika paljon pituutta, mutta toisaalta työviikot ovat lyhyempiä ja palautumisaikaa on enemmän. Olen itse jopa yllättynyt siitä miten hyvin jaksoin valvoa viime viikon yöt, vaikka olen kaikentyyppisessä valvomisessa yleensä huono. Sen tosin huomasin, että aamuyöllä ei oppimiskyvyssä ole kehumista - tuntuu haasteelliselta alkaa miettiä verikaasuanalyysin yksityiskohtia, kun en saa sillä hetkellä päähäni edes miten kolmitiehana toimii. :D

Ajoittaisesta aivosumusta huolimatta ICU on ehtinyt jo tulla melko tutuksi. Kun saavuin ekana iltana yksikköön ja lievästi hermostuneena esittelin itseni, oli vastaanotto lämmin ja työkaverit kannustivat kysymään ja ihmettelemään vapaasti kaikkea mitä mieleen tulee. Tapasin myös mentorini eli harjoitteluni ohjaajan, jonka mukana olinkin heti ensimmäiset vuorot. Kävimme myös aloituskeskustelun, johon kuului työyksikön puolesta kartoittaa, mitä tietoa ja taitoja heillä on opiskelijalle tarjota. Hyrisin innostuksesta, kun kävimme niitä läpi.

Työvuorot sujuvat käytännössä niin, että jokainen hoitaja saa oman potilaan vuoronsa ajaksi. Potilaasta vastaanotetaan raportti vuorosta lähtevältä hoitajalta ja hänestä tehtyjä kirjauksia tarkastellaan heti alkuun. Tässä on muuten yksi ero Suomen järjestelmään, eli täällä kirjaukset tehdään kaavakkeille ja potilaspapereihin pitkälti käsin. Sinänsä systeemi on kylläkin selkeä kun siihen tottuu.

Muuten hoitotyö on aika lailla samantyyppistä kuin meilläpäin, vaikkakin tehohoitotyö itsessään on tottakai itselleni uusi erikoisala. Potilaasta mitataan säännöllisesti tietyt arvot ja esimerkiksi hengityskoneen lukemat kirjataan samalla. Lääkkeitä ja infuusioita menee tiettyihin aikoihin, samoin kuin ravintoliuoksia. Perushoito, kääntämiset ja mielialan arviointi kuuluvat myös asiaan. Lisäksi yksikössä käy paljon omaisia, jotka huomioidaan osana hoitajan työtä. Käsihygienian suhteen keksin vielä yhden eroavaisuuden: täällä pestään käsiä säännöllisesti siinä missä meillä käytetään käsidesiä. Käsidesiäkin toki on saatavilla joka paikassa täällä, ja itse lotraan sillä jatkuvasti vielä saippuapesun lisäksi.

Esimerkkejä jännistä sanoista ja lyhenteistä.

Ehkä mielenkiintoisin havainto tähän mennessä on se, että hyvin moni vaihtoehtoisissa ammattiopinnoissani eli akuuttihoitotyössä opiskeltu asia on nyt tullut vastaan konkreettisesti. Teoriaa on siis päässyt soveltamaan käytäntöön. Vastaan on tähän mennessä tullut muun muassa sepsis, trauma, pankreatiitti, rabdomyolyysi ja akuutti munuaisvaurio, eli todella monipuolista settiä siis jo ihan ekalla viikolla.

Olen ollut myös todella tyytyväinen siitä, että kommunikointi on alkanut sujua yhä paremmin ja myös kuullun ymmärtämisen taitoni ovat kehittyneet. Ammattienglannin käyttäminen jänskäsi aluksi, mutta sekin on yllättävän helposti hallittavissa, varmaan koska sanoja kuulee töissä koko ajan. Toki vastaan tulee edelleen monia sanoja ja varsinkin lyhenteitä, joiden merkitystä en heti tiedä, mutta olen ottanut tavaksi kirjoittaa niitä ylös ja selvittää niiden merkitys myöhemmin. Ohessa esimerkki muistiinpanoista (kaikki löytyvät googlettamalla, mikäli kiinnostus heräsi).